Pispalan Punanen kaarti

Pispalan punakaarti perustettiin marraskuussa 1917. Ylipäälliköksi valittiin tällöin Aatto Koivunen, muiksi johtajiksi Otto Civill, Frans Nurmi, Heikki Wallin ja Ludvig Jylhäsalo.

Harjoituksia pidettiin Pispalassa palokunnan talolla, ensin sisällä huoneessa, sittemmin ulkona kentällä. Harjoituspäällikköinä toimivat aluksi Koivusen lisäksi Heikki Vallin, Juho Harra ja Kalle Luhtanen.

Pispalan kaartissa, joka muodosti oman pataljoonan, oli miehiä aseissa 800 ja lisäksi 50 naiskaartilaista. Niistä muodostettiin neljä komppaniaa rintamaväkeä ja viides vahtikomppaniaksi omalle paikkakunnalle. Kaartiin kuului myös työkomppania, jonka tehtävänä oli mm. puhdistaa lumesta Pispalan ja Villilän juoksuhautoja sekä tehdä muita kepeämpiä töitä. Lisäksi paljon apuväkeä - vaimoja, lapsia ja vanhuksia - palveli keittäjinä, pesijöinä, perunoiden kuorijoina, puiden pilkkojina, veden vetäjinä, eläinten ruokkijoina, suutareina, räätäleinä jne.

Kun tehtaat olivat suljettuna eikä palkkaa saanut, sai punakaartin palveluksessa ainakin syödäkseen. Miehet saivat palkkaa 15 markkaa päivässä eli 450 mk kuukaudessa.

Tällaisia miehiä ja ammatteja oli Pispalan pataljoonan johdossa maaliskuussa 1918.

Komppanianpäälliköt:

kivityömies	Hermanni Kytö
tapettitehtaan työmies	Ludvig Jylhäsalo
kivityömies	Herman Lehtonen (kaatui Kuhmoisissa)
maalari	Henrik Molin
mäkitupalainen	Juha Vilhelm Huhtala
konepajan työmies	Huugo Lahtinen

Pataljoonan päällikkö:

konepajan työmies

K.E .Lindroos (Aatto Koivusen jälkeen)

Pispalan Punasen Kaartin esikunta:

asioitsija	Otto Herman Civill (puh.joht.)
konepajan työmies	K. Kanerva
tehtaan työmies	Lauri Haronen
tehtaan työmies	Oskar Lagerspets
kirvesmies	Ville Siren
Esikunnan kirjuri	K. J. Lehtonen
rahastonhoitaja	Toivo Kari
Tiedusteluosaston pääll.	Jooseppi Lehto

Santarmit: puuseppä Heinänen ja kirvesmies Pihlajaniemi

Pispalaan perustettiin myös naisosasto, jonka tehtäviin kuului pääasiassa haavoittuneiden ja sairaiden hoito. Punaisen ristin osaston johtajana ja opettajana toimi Aatto Koivusen vaimo Hilma. Naiset toimivat jonkin verran myös vartiotehtävissä. Ainoa taistelutehtävä, johon pispalalaiset naiset osallistuivat, oli valkoisten partion karkottaminen pois Onkiniemestä, johon se oli jäätä pitkin tullut Tampereen taistelujen aikana. Legenda rintamalla naarassusien lailla taistelevista Pispalan naiskaartilaisista on tarinaa

Kaartin varsinainen toiminta alkoi 28.1.1918, jolloin pidettiin yleinen kokous Tahmelan työväentalossa. Kokouksessa päätettiin, että Työväenyhdistykseen kuuluvat miehet liittyvät punakaartiin. Maatyöväki sai aluksi jäädä työhönsä.

Ensimmäiset kiväärit saatiin 31.1. Niitä tuotiin Tampereelta 50 kpl Pispalan palokunnantalolle. Myöhemmin Pispalaan tuotiin suuret määrät aseita ja ampumatarpeita ja niitä toimitettiin sieltä edelleen maakuntaan. Palokunnantalo muuttui asevarastoksi, esikunta asettui Provastin kauppataloon, rukoushuone otettiin ruokailupaikaksi ja Pispan talo elintarvikkeiden varastoksi.

Ensimmäiset rintamajoukot lähtivät Pispalasta taisteluihin Ruovedelle helmikuun alkupäivinä. Pispalalaisia oli myös Vilppulassa, Eräjärvellä, Kuhmalahdella ja Ikaalisten rintamalla. Tampereen puolustustaistelujen aikana pispalalaiset muodostivat punaisten perusjoukon Epilänharjulla ja Lielahdessa.

Osa Pispalan punakaartista kuului ilmeisesti siihen joukkoon, joka Aatto Koivusen johdolla pakeni Tampereen saartorenkaasta pohjoiseen ja sieltä kiertäen Vesilahdelle. Osa oli kaatunut tai haavoittunut taisteluissa ja osa kuului siihen valtavaan joukkoon, joka antautui valkoisille 6.4.1918, ja sai marssia Kalevankankaan vankileirille.

Pispalan suojeluskunta ahkeroi ja antoi lausuntonsa yli 700 pispalalaisesta vangista. Se on varsin kattavaa, kun kaikkiaan Pispalan kaartin toimintaan arvioidaan osallistuneen noin tuhat henkeä

Lähteet: Pispalan Työväenyhdistyksen pöytäkirjat S.Lilja: Punakapina Pirkkalassa 1918 Martta Keltamäen (Koivusen) haastattelu

Sivun alkuun