Työväentalo 1911-1920
1911
- Tilattiin vappumerkkejä 250 kpl
- Järjestettiin 6000 arvan arpajaiset varojen keräämiseksi
- Ostettiin työväentalon tontti omaksi 500 mk:lla, tontin nimeksi annettiin 'Tarmola'
- Päätettiin ottaa 10 000 mk:n laina tonttia ja taloa vastaan
1912
- Tilattiin vappumerkkejä 300 kpl
- Uuden työväentalon vihkiäisjuhla pidettiin 14. elokuuta
-
- Järjestettiin kirjanpitokurssi, vetäjänä Aatto Koivunen
- Työväenyhdistys järjesti talolla lasten sunnuntaikoulun
1913
- Taloon asennettiin sähkövalot
- Ammattiyhdistystoiminta tuli mukaan: perustettiin
- Epilän Terä- ja Metallimiesten ammattiosasto
- Kirjastoon ostettiin Marxin 'Pääoma'
1915
- Työväentalolle hankittiin biljardipeli
- Työväenyhdistyksessä oli 110 jäsentä
1916
- Onni Virtanen valittiin työväentalon vahtimestariksi
- Palkattiin 'biljardipoika' yhdistyksen biljardipeliä hoitamaan
1917
- Syyskuussa talo annettiin venäläisen sotaväen majoitukseen
- Lokakuussa päätettiin perustaa Pispalaan 'Punanen kaarti'
- Marraskuussa suurlakko, punakaarti etsi aseita ja viljaa
1918
- Punakaartin ensimmäinen kokous 28.1. Tahmelan työväentalolla
- Helmikuussa venäläinen sotaväki lähti pois Pispalasta, työväentalo otettiin Pispalan Punakaartin käyttöön
- Punakaarti torjui 26.3. valkoisten etenemisen Epilässä, työväentalo oli taistelujen aikana Punakaartin keskuspaikka
- Työväentalolla päätettiin murtautua ulos saartorenkaasta, se onnistui huomaamatta 5. ja 6. päivien välisenä yönä
- Aamulla 6.4. punaiset antautuivat Pispalassa ja Epilässä
- Työväentalo takavarikoitiin, isännöitsijäksi K.Saarnivaara
-
1919
- Ensimmäinen Työväenyhdistyksen kokous 12.1.
- Työväentaloa saa käyttää vain isännöitsijän suostumuksella
- Talo luovutettiin takaisin Työväenyhdistykselle 20.5.
- Alettiin hankkia ravintola- ym. kalustoa hävinneen tilalle
- Nuoriso-osaston toiminta käynnistyi uudelleen
- Huvitoimikunnasta Pispalan Työväenjärjestöjen Näyttämö
- Yhdistykselle perustettiin laulukööri
- Työväenyhdistyksessä oli yhteensä 326 jäsentä
1920
- Työväenyhdistys päätti erota sos.dem. puolueesta
- Perustettiin Pispalan Työväenyhdistyksen Sekakuoro
Rantasen sisarusten kohtalo
Marko Tikka kertoo kirjassaan 'Kenttäoikeudet' seuraavan katkelman:
Finne lähetti 22.4. eräänä viimeisistä virkatehtävistään Tampereen komendanttina kehotuksen Pispalan komendantille tutkia Pispalassa asuvan Mallasrantasen asunto. Komendantti Lövgrén vastasi kahta päivää myöhemmin:
"(...) kyseessä oleva Mallasrantasen asunto on omasta
aloitteestamme tutkittu, erittäin hyvillä tuloksilla m.m:
4 hyvin aseistettua roistoa (haulikot, kiväärit, pistoolit)
Dynamiittia.
Päiväkirjoja, joissa usealta vuodelta päivittäiset selonteot toiminnastaan,
punakaartista, piirityksestä y. m. aina t. k. 22 päivään asti jolloin roistot tavattiin.
Kenraali Mannerheimin julistuksen mukaan saivat he tuomionsa.
Veljekset Verner ja Kalle Rantanen olivat toimineet komppanianpäällikköinä Pispalan punakaartissa. Myös heidän sisarensa mies Daavid Anttila oli ollut kaartissa. Pispalan antautumisen jälkeen he olivat piilotelleet Näsijärven rannassa olleessa mallastehtaassa. Sieltä heidät löydettiin vasta parin viikon kuluttua 22.4. Saima Rantanen oli ehkä ollut viemässä miehille ruokaa.
Vangitut tuotiin Pispalan Palokunnantalolle, jossa heidät teloitettiin VPK:n tanssisalin ikkunoiden eteen. Paikalla ollut nuori tyttö määrättiin siivoamaan verijälkiä, jonka seurauksena tämä sekosi ja joutui koko kesäksi Pitkäniemen mielisairaalaan.
Ehkä punakaartilaisten ampuminen olisi sodan jälkiselvittelyissä jotenkin ymmärretty, mutta naisten teloittaminen ja kiusaaminen loukkasi pispalalaisten oikeudentuntoa.
Tämä tarina löytyy monista pispalalaisten kirjoittamista muisteluista. Lauri Viita kertoo saman tarinan hieman muokattuna 'Moreenissa'.