Punainen Pispala

Työväentalo 1911-1920

1911

  • Tilattiin vappumerkkejä 250 kpl
  • Järjestettiin 6000 arvan arpajaiset varojen keräämiseksi
  • Ostettiin työväentalon tontti omaksi 500 mk:lla, tontin nimeksi annettiin 'Tarmola'
  • Päätettiin ottaa 10 000 mk:n laina tonttia ja taloa vastaan

1912

  • Tilattiin vappumerkkejä 300 kpl
  • Uuden työväentalon vihkiäisjuhla pidettiin 14. elokuuta
  • Järjestettiin kirjanpitokurssi, vetäjänä Aatto Koivunen
  • Työväenyhdistys järjesti talolla lasten sunnuntaikoulun

1913

  • Taloon asennettiin sähkövalot
  • Ammattiyhdistystoiminta tuli mukaan: perustettiin
  • Epilän Terä- ja Metallimiesten ammattiosasto
  • Kirjastoon ostettiin Marxin 'Pääoma'

1915

  • Työväentalolle hankittiin biljardipeli
  • Työväenyhdistyksessä oli 110 jäsentä

1916

  • Onni Virtanen valittiin työväentalon vahtimestariksi
  • Palkattiin 'biljardipoika' yhdistyksen biljardipeliä hoitamaan

1917

  • Syyskuussa talo annettiin venäläisen sotaväen majoitukseen
  • Lokakuussa päätettiin perustaa Pispalaan 'Punanen kaarti'
  • Marraskuussa suurlakko, punakaarti etsi aseita ja viljaa

1918

  • Punakaartin ensimmäinen kokous 28.1. Tahmelan työväentalolla
  • Helmikuussa venäläinen sotaväki lähti pois Pispalasta, työväentalo otettiin Pispalan Punakaartin käyttöön
  • Punakaarti torjui 26.3. valkoisten etenemisen Epilässä, työväentalo oli taistelujen aikana Punakaartin keskuspaikka
  • Työväentalolla päätettiin murtautua ulos saartorenkaasta, se onnistui huomaamatta 5. ja 6. päivien välisenä yönä
  • Aamulla 6.4. punaiset antautuivat Pispalassa ja Epilässä
  • Työväentalo takavarikoitiin, isännöitsijäksi K.Saarnivaara

1919

  • Ensimmäinen Työväenyhdistyksen kokous 12.1.
  • Työväentaloa saa käyttää vain isännöitsijän suostumuksella
  • Talo luovutettiin takaisin Työväenyhdistykselle 20.5.
  • Alettiin hankkia ravintola- ym. kalustoa hävinneen tilalle
  • Nuoriso-osaston toiminta käynnistyi uudelleen
  • Huvitoimikunnasta Pispalan Työväenjärjestöjen Näyttämö
  • Yhdistykselle perustettiin laulukööri
  • Työväenyhdistyksessä oli yhteensä 326 jäsentä

1920

  • Työväenyhdistys päätti erota sos.dem. puolueesta
  • Perustettiin Pispalan Työväenyhdistyksen Sekakuoro

Aatto Koivusen perhe

Koivusen perheen jäsenet olivat aktiivisesti mukana kaikessa, mitä vasemmistolainen liike Pispalassa teki. Heidän tarinansa on kuin työväenliikkeen historia pienoiskoossa: työväenyhdistyksen perustaminen, osallistuminen vuoden 1918 tapahtumiin, julkinen ja maanalainen toiminta 1920-luvulla.

Kuvassa Koivusen perhe kotipihassaan vuoden 1913 paikkeilla:
vas. Martta, Aatto, Martti, Reino, Hilma ja Asta.

Koivusten perhettä koskevia tietoja seuraavista lähteistä:: Pispalan Työväenyhdistyksen pöytäkirjat Tampereen kaupunginarkisto Pispalan Sos.dem. Nuoriso-osaston pöytäkirjat Tampereen kaupunginarkisto Pispalan WPK:n pöytäkirjat Tampereen kaupunginarkisto Pirkkalan seurakunnan kirkonkirjat Aatto Koivusen valtiorikosylioikeuden paperit Kansallisarkisto Hilma Koivusen valtiorikosylioikeuden paperit Kansallisarkisto Asta Koivusen valtiorikosoikeuden paperitKansallisarkisto Martta Koivusen valtiorikosoikeuden paperit Kansallisarkisto Martta Keltamäen (o.s. Koivunen) haastattelu Kansan Arkisto Gunnar Keltamäen haastatteluKansan Arkisto Kari J. Talvitien haastattelu (Suomen Kaarti -osuus) Aatto Koivusen muistokirjoitus Kansan Lehdessä 13.9.1928 Itä ja länsi -lehti 1928(n:ot 8-9, 13-14, 17-18) Aamulehti 22.10.2002 S.Lilja Punakapina Pirkkalassa 1918 Heikki YlikangasTie Tampereelle Eila Lahti-Argutina Olimme joukko vieras vaan Aatsinki-Lampi-Peltola Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela