Työväentalo 1911-1920
1911
- Tilattiin vappumerkkejä 250 kpl
- Järjestettiin 6000 arvan arpajaiset varojen keräämiseksi
- Ostettiin työväentalon tontti omaksi 500 mk:lla, tontin nimeksi annettiin 'Tarmola'
- Päätettiin ottaa 10 000 mk:n laina tonttia ja taloa vastaan
1912
- Tilattiin vappumerkkejä 300 kpl
- Uuden työväentalon vihkiäisjuhla pidettiin 14. elokuuta
-
- Järjestettiin kirjanpitokurssi, vetäjänä Aatto Koivunen
- Työväenyhdistys järjesti talolla lasten sunnuntaikoulun
1913
- Taloon asennettiin sähkövalot
- Ammattiyhdistystoiminta tuli mukaan: perustettiin
- Epilän Terä- ja Metallimiesten ammattiosasto
- Kirjastoon ostettiin Marxin 'Pääoma'
1915
- Työväentalolle hankittiin biljardipeli
- Työväenyhdistyksessä oli 110 jäsentä
1916
- Onni Virtanen valittiin työväentalon vahtimestariksi
- Palkattiin 'biljardipoika' yhdistyksen biljardipeliä hoitamaan
1917
- Syyskuussa talo annettiin venäläisen sotaväen majoitukseen
- Lokakuussa päätettiin perustaa Pispalaan 'Punanen kaarti'
- Marraskuussa suurlakko, punakaarti etsi aseita ja viljaa
1918
- Punakaartin ensimmäinen kokous 28.1. Tahmelan työväentalolla
- Helmikuussa venäläinen sotaväki lähti pois Pispalasta, työväentalo otettiin Pispalan Punakaartin käyttöön
- Punakaarti torjui 26.3. valkoisten etenemisen Epilässä, työväentalo oli taistelujen aikana Punakaartin keskuspaikka
- Työväentalolla päätettiin murtautua ulos saartorenkaasta, se onnistui huomaamatta 5. ja 6. päivien välisenä yönä
- Aamulla 6.4. punaiset antautuivat Pispalassa ja Epilässä
- Työväentalo takavarikoitiin, isännöitsijäksi K.Saarnivaara
-
1919
- Ensimmäinen Työväenyhdistyksen kokous 12.1.
- Työväentaloa saa käyttää vain isännöitsijän suostumuksella
- Talo luovutettiin takaisin Työväenyhdistykselle 20.5.
- Alettiin hankkia ravintola- ym. kalustoa hävinneen tilalle
- Nuoriso-osaston toiminta käynnistyi uudelleen
- Huvitoimikunnasta Pispalan Työväenjärjestöjen Näyttämö
- Yhdistykselle perustettiin laulukööri
- Työväenyhdistyksessä oli yhteensä 326 jäsentä
1920
- Työväenyhdistys päätti erota sos.dem. puolueesta
- Perustettiin Pispalan Työväenyhdistyksen Sekakuoro
Elo Mooseksenpoika Syvänen
Elo Syvänen oli syntynyt 16.9.1899 pispalalaiseen työläisperheeseen. Hän meni kansakoulun jälkeen 12-vuotiaana konepajaan harjoittelemaan viilarin oppilaaksi. Vuonna 1915 hän oli suorittanut ammattioppinsa ja työskenteli sen jälkeen eri konepajoissa.
Aktiivisen järjestötoiminnan hän aloitti 16-vuotiaana Suomen sos.dem. nuorisoliitossa ja kansalaissodan jälkeen hän toimi mm. Pispalan sos.dem. nuoriso-osaston puheenjohtajana 1919-20.
Vuoden 1920 alussa Syvänen sai stipendin sosialidemokraattien puolue-opistoon Helsinkiin. Hän ilmeisesti harrasti itseopiskelua, koska piti monta alustusta nuoriso-osaston keskusteluissa. Varsinkin erikoisemmat aiheet - mm. eroottinen taide - tuntuivat langenneen hänelle. Toisaalta hän alusti myös keskustelun tärkeistä järjestöllisistä kysymyksistä, kuten Kommunistiseen Internationaaliin liittymisestä.
Keväällä 1920 Syvänen liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen ja tuli valituksi myös SKP:n Pohjois-Hämeen Piirikolmikon jäseneksi.
Saatuaan puolueelta komennuksen hän lähti syksyllä 1920 Pietariin opiskelemaan. Kuuden kuukauden opintojen jälkeen hän palasi Suomeen ja toimi SKP:n sotilaslinjan organisaattorina Suomen armeijassa, 2. divisioonan sotilaiden keskuudessa.
Syvänen jäi salaisesta toiminnastaan kiinni elokuussa 1921 ja sai yhdeksän vuoden vankilatuomion. Hän istui Tammisaaren vankilassa vuoteen 1926, jolloin hän pääsi pois, kun Suomi ja Neuvostoliitto vaihtoivat poliittisia vankeja. Tämän vankienvaihdon yhteydessä hän siirtyi 26.6.1926 Neuvostoliittoon.
Asta Koivunen meni syyskuussa 1926 miehensä perässä Neuvostoliittoon. Siellä he asuivat Petroskoissa, jossa Elo Syvänen toimi ensin fysiikan opettajana ja viimeksi Karjalan pedagogisen instituutin johtajana.
Elo ja Asta Syvänen ottivat aktiivisesti osaa sosialistisen yhteiskunnan rakentamiseen. Elo Syvänen oli NKP:n jäsen (n:o 0959367), mutta hänet erotettiin 10.9.1937 syytettynä nationalistisesta käytännöstä instituutin johtamisessa eli suomalaisten suosimisesta mm. opiskelijavalinnoissa. Lopulta Syvänen vangittiin 17.10.1937 ja häntä syytettiin osallistumisesta vastavallankumouksellisen nationalistisen vakoilu- ja kapinallisjärjestön toimintaan. Hänet teloitettiin 28.12.1937.
Vaimo anoi pääsyä takaisin Suomeen kahden Petroskoissa syntyneen pienen poikansa kanssa. Sukulaisten ponnistelujen tuloksena hän poikineen pääsikin palaamaan 9.11.1940.
Kts. Vankien vaihto 1926