Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Kielletyt näytelmät

Kansalaissodan jälkeinen aika Suomessa oli kireää myös kulttuurin alueella. Sitä kuvaavat hyvin lielahtelaisen, Pispalan työväenyhdistyksessä toimineen Toivo Karin nimimerkillä T.E. Kivipelto kirjoittaman näytelmän ’Aarne Kalske’ kohtalot.

Marraskuun lopussa 1922 sai Etsivän Keskuspoliisin Tampereen Alaosasto kirjeen:

"Hämeen läänin Maaherra on äskettäin Oikeusministeriölle ilmoittanut, että eräillä paikkakunnilla Hämeen lääniä on esitetty T.E. Kivipellon kirjoittamaa 3 näytöksistä näytelmää "Aarne Kalske", joka antaa väärän kuvan 1918 vuoden kapinasta.

Tämän vuoksi Pääosasto kehoittaa Alaosastoa Pääosastolle hyvissä ajoin ilmoittamaan, milloin ja missä tätä kappaletta uudelleen aijotaan näyttää ja kenen toimesta sitä esitetään, jotta Pääosasto voisi ryhtyä asiasta aiheutuviin toimenpiteisiin, ollen Alaosaston heti ilmoitettava mitä tietoja sillä on näytelmän tähänastisista vaiheista ja esityksistä Alaosaston piirissä."

Tamperelaiset vastasivat:

"Tampereen Alaosasto kunnioittaen Pääosastolle ilmoittaa, että kirjelmässä mainittua T.E. Kivipellon kirjoittamaa "Aarne Kalske"-nimistä 3 näytöksistä näytöskappaletta on, mikäli tähän mennessä on saatu tietää, Alaosaston piirissä esitetty Tampereen Pispala-nimisen esikaupungin työväenyhdistyksen talolla 15/10 ja 4/11 1922, jolloin kappaleella oli ollut erittäin suuri yleisömenekki, kohoten sen synnyttämä kiihottunut mieliala kappaleen lopussa siihen, että yleisö oli seisaallaan huutanut hyväksymisensä vaatien samalla sen kirjoittajaa näyttäytymään; yleisöä oli kummallakin kerralla ollut katsomo ääriään myöten täynnä".

Etsivän Keskuspoliisin Sortavalan osasto antaa tarkemman selostuksen sisällöstä:

"Marraskuun 22 päivänä 1925 on Leppäkosken työväentalolla esitetty T.E. Kivipellon kirjoittama näytelmä "Aarne Kalske", jossa ensin esitetään palkkariitoja eräässä tehtaassa ja sitten siirrytään punakapinan aikaan. Punasankarina esiintyy näytelmässä mm. kappaleen päähenkilö Aarne Kalske, joka esitetään jaloksi työväenaatteen mieheksi. Voittavat suojeluskuntalaiset sitä vastoin esitetään mitä huonoimmassa valossa. Niinpä päättäessään punavankien kohtalosta ja tuomitessaan näitä kuolemaan he ovat humalassa. Kun Kalske joutuu ammuttavaksi, vannoo tämä kostoa sanoen "mikä meiltä on jäänyt tekemättä, sen suorittavat jälkeenjäävät". Kappaleessa esiintyy myös pappi, josta tehdään Jumalan sanan edustajan irvikuva. Niinpä lupaa hän sielunsa autuuden, jos saisi käsiinsä Kalskeen. Kalskeen morsiamen säästää suojeluskuntaa johtava luutnantti saadakseen tästä itselleen haureuden välikappaleen. Kun näytelmä on kauttaaltaan kiihoittava kuvastuen tulevaisuuden taustana aika, jolloin porvaristo, joka tällä kertaa oli punaiset voittanut, itse kukistuu uuden taistelun kautta, pyytää alaosasto kunnioittaen kiireellisesti pääosaston toimenpiteitä, että kappaleen vastainen esitys saadaan estetyksi ja näytelmä takavarikoiduksi".

Toivo Kari, joka kirjoitti näytelmän nimimerkillä T.E.Kivipelto, oli Pispalan Sos.dem. nuoriso-osaston pitkäaikainen sihteeri ja myöhemmin Pispalan Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen. Hän oli työssä Hihnatehtaalla ja asui Lielahdessa.

”Voitetut sankarit”

Vielä kovemman kohtalon koki Tampereen Jalkinetyöntekijöiden huvitoimikunta. Se oli ottanut näytelmäseurueensa ohjelmistoon Verneri Jokiruohon kirjoittaman näytelmän ’Voitetut sankarit’. Sitä oli esitetty eri puolilla Pirkanmaata kuusi kertaa ennen kuin oikeusministeri kielsi sen esittämisen.

Seurueen jäsenet haastettiin oikeuteen ’kun mainitun näytelmäkappaleen sisällyksenä ja tarkoituksena oli rikollisen teon ylistäminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen saattaminen halveksimisen alaiseksi’.

Lopulta hovioikeudessa tuomittiin näytelmän kirjoittaja neljän kuukauden ja näytelmäseurueen johtaja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen. Lisäksi ohjaaja ja kaikki näyttelijät tuomittiin päiväsakkoihin, jotka olivat niin kovat, että voitiin sovittaa keskimäärin kuukauden vankeudella.

Ohjaaja Karl Kivipensaasta tuli sittemmin pispalalainen, ja hänet valittiin v.1926 Pispalan työväennäyttämön johtokuntaan.

Sivun alkuun