Pispalan rakennustavat, selvitys Pispalan rakennetusta ympäristöstä

Alueen kohteita on esitetty yksityiskohtaisesti tyyppikorteissa nro 3 Rinnekatu 19 ja nro 4 Mäkikatu 17-19.
Rinnekadun länsipäätyä.
Mäkikatu Lähde: Pispalan kirjastotalon arkisto.

Pohjoisrinne

Pispalan nykyinen asuttaminen alkoi harjun pohjoisrinteeltä. Rinne laskee kohtuullisen tasaisesti kohti Näsijärveä. Rautatie ja Kekkosen Paasikiven tie katkaisevat vanhan asutuksen. Tässä selvityksessä pohjoisrinteen pohjoisraja on Pispalan Valtatie.

Pohjoisrinteen maisema ja tärkeät näkymät suuntaavat radan ja teollisuusalueen yli Näsijärvelle ja länteen. Kadut seuraavat korkeuskäyriä.

Alueella on ollut pispalaisittain suuria, moniasuntoisia vuokrakasarmeja, jotka pääosin on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi. Tästä perinteestä johtuen rakentamistehokkuus on paikoitellen suuri ja kaupunkikuva myös urbaanin tiivis. Rakentamatonta tonttimaata on vain vähän.

Rakentaminen alueella on suhteellisen säännönmukaista: yleensä päärakennukset ovat ylärinteen puolella kadun varressa ja kadunsuuntaisesti, alarinteessä vapaammin. Näin päärakennuksen massa on suojannut pihaa pohjoistuulilta. Rakennusten kellarikerrokset on upotettu rinteeseen ja pihamaa on tasattu. Pihat ovat suhteellisen suuria ja käyttökelpoisia. Moniasuntoisissa taloissa on tiivis yhteispiha säilynyt perinteiseen tapaan asukkaiden yhteisenä kesäolohuoneena.

Asuntojen sisäänkäynnit ovat pääsääntöisesti ylärinteen puolella pihalla. Muutamat katusisäänkäynnit on suljettu. Sisäänkäyntejä on rakennettu myös rakennusten päätyihin rinteeseen. Piharakennukset sijoittuvat joko tonttien sivurajoille pitkittäin vastaan korkeuskäyriä tai pihalle osaksi pengerrystä. Nämä pengerrys-piharakennukset ovat perinteisesti olleet betonirakenteisia.

Asuntopysäköinti tontilla on rinteen jyrkkyyden vuoksi ollut vaikeaa toteuttaa luontevasti. Pääosa asukaspaikoituksesta sijoittuu kadun varren levennyksiin ja erityisille paikoitusalueille, jotka on pääsääntöisesti toteutettu mittakaavaltaan kömpelösti.