Pispalan rakennustavat, selvitys Pispalan rakennetusta ympäristöstä

Alueen kohteita on esitetty yksityiskohtaisesti tyyppikorteissa nro 1 Pispalanharju 9, nro 5 Pispalanharju 29 ja nro 9 Pispankatu 35 A-B.
Provastin katunäkymä ennen. MV-kuvan lähde: Vapriikin kuva-arkisto.
Provastin katunäkymä nyt.MV-kuvan lähde: Vapriikin kuva-arkisto.

Etelärinne

Etelärinteen jyrkkä rinne asutettiin vasta harjun laen ja pohjoisrinteen jälkeen. Rakentamista hidasti maaston jyrkkyys. Nyt tämä etelärinne Pyhäjärvelle avautuvine huikeine maisemineen on ehkä yksi Pispalan vetovoimaisimmista osista.

Aluetta leimaa paikoin jyrkästi etelään laskeva rinne. Kadut ovat korkeuskäyrien suuntaiset. Rakentaminen on toteutettu suhteellisen säännönmukaisesti: yleensä päärakennukset sijaitsevat tontilla kadun varressa ja kadunsuuntaisesti. Piharakennukset ovat usein tontin sivurajalla, pääty kohti katua. Piharakennukset rajaavat talon eteen tiiviin pihan. Etenkin kadun eteläpuolen talojen sisäänkäynnit ovat perinteisesti suoraan kadulta ilman puoliyksityistä eduspihaa tai kuistia.

Paikoitellen rakentamistehokkuus on suuri ja kaupunkikuva tiivis. Rakennusten mittakaava vaihtelee monen asunnon rakennuksista yhdenperheen taloihin. Luonteenomaista alueella ovat dramaattiset, yllättävät näkymät jyrkkään alarinteeseen piharakennuksen sivuitse tai naapuritalojen välistä ja räystäiden alta. Suuresta rakennustehokkuudesta huolimatta näkymät ja rinteen jyrkkyys lisäävät asuinympäristön avaruutta. Pihat on perinteisesti pengerretty matalilla pulteririvinteereillä tai enintään lapsen korkuisilla betonipengerryksillä. Jyrkkyyden vuoksi käyttöpihat ovat suhteellisen pienet, kun suuri osa pihaa on pengerrettyä istutusaluetta. Rakentamatonta tonttimaata ei juurikaan ole. Tonttien jyrkimmät alueet ovat rakentamattomat. Joissain tapauksissa tontteja jakamalla on mahdollista lisätä rakentamista.