Pispalan rakennustavat, selvitys Pispalan rakennetusta ympäristöstä

Alueen kohteita on esitetty yksityiskohtaisesti tyyppikorteissa nro 2 Portaanpää 11, nro 6 Mäkikatu 75, nro 8 Punkkerikatu 6 ja nro 10 Ajurinkatu 14
Näkymä Mäkikadulta.
Näkymä Portaanpäänkadulta länteen.

Länsirinne

Pispalan harjulta länteen vaihtelevalla jyrkkyydellä laskevalta länsirinteeltä on järvimaisema etelään Pyhäjärvelle, ylempänä myös pohjoiseen Näsijärvelle. Alue on pispalalaisittainkin hyvin epäsäännöllinen: sekä tontit että kadut sijoittuvat rinteeseen vapaasti vaihdellen, ja rakentamistiheys vaihtelee tiiviistä suhteellisen väljään. Alueella on kapeita, pitkiä, pieniä tontteja, joilla päärakennukset sijaitsevat lomittain kohtisuoraan katua vasten. Näiden tonttien kohdalla katumiljöö tiivistyy hyvin urbaaniksi. Rakennukset sijoittuvat yksitellen maastoon sovitettuina sekä rinteen vastaisesti, että rinteen suunnassa. Pihat vaihtelevat pienistä rinnetasanteista suuriin puutarhatontteihin. Monimuotoisuudesta johtuen tällä alueella kaupunkimiljöö vaurioituu herkästi ympäristöön sopimattomista rakennushankkeista. Muutostöissä rakentamisen tehokkuus ja sijoittuminen on tutkittava tonttikohtaisesti.

Vanhojen rakennusten mittakaava vaihtelee pispalalaisittain. Vanhat asuinrakennukset ovat pääosin pieniä yhden ja kahdenperheen taloja. Muutama suuri asuinrakennus elävöittää katunäkymiä. Alueen maamerkki on Ylävoiman talo Pispalan valtatien varressa.

Kuvapari Rantapellolta ylös Harmaantukkitien väylää ennen ja nyt. Historiallisesti merkittävä avointa väylää uhkaa umpeutuminen. MV-kuvan lähde: Vapriikin kuva-arkisto.