Piirros © Hanna- Tuulikki Andrews

Tampereen kaupungin kaavoitusviraston laatimassa Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu - teoksessa (Tampereen kaupunki1985) listataan ja arvotetaan kaupungin rakennuskulttuurikohteita. Kymmenen näistä sijaitsee Pispalassa.

Suomen arkkitehtiliiton Tampereen osasto (TamSAFA) on laatinut oman, joskin suppeamman listan (www.saunalahti.fi/tamsafa/kartta/listafi.html) kaupungin rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista. TamSAFA:n listalla on yksi Pispalassa sijaitseva rakennus.

Arvio

Asuinalueena Pispalaa pidetään kaupungin luokittelun mukaan kulttuurihistoriallisesti, historiallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävänä kohteena ja se arvostetaan esimerkiksi Lapin, Petsamon ja Viinikan kaupunginosia korkeammalle.

Kaupungin tuottama julkaisu "ei sellaisenaan sisällä mitään ehdotuksia suojelua tarkoittaviksi päätöksiksi " (Tampereen kaupunki1985, 10). Siinä kuitenkin todetaan että "paikalliset tekijät antavat kaupungille, sen osille, sen maisemille ja rakennuksille oman erityisen leimansa" ja että nämä avaintekijät takaavat sen, "että Tampereesta ei myöskään tulevaisuudessa tule anonyymia, ilmeetöntä kaupunkia" (Tampereen kaupunki1985, 9).

Tuntuu jokseenkin erikoiselta, ettei julkaisun laatinut toimikunta tehnyt edes ehdotuksia kohteiden suojelusta, vaikka kaupunginhallitus oli asettanut sen nimenomaan tutkimaan kaupungin kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja maisemallista suojelua.

Monet julkaisussa mainitut kohteet on 20 vuoden aikana purettu, mikä ei varmaankaan ole lisännyt Tampereen kaupungin historiallisen rakennuskannan omaleimaisuutta. Toimikunnan loppukaneetti: "on edullista, että uudisrakentaminen arassa keskustassa on mahdollisimman vähäistä ja ympäristön arvon ymmärtävää, huolellista ja harkittua" (Tampereen kaupunki1985, 13), kuulostaa ainakin Pispalan viime vuosikymmenten rakennemuutoksen jälkeen lähinnä surulliselta.

Arvokohteita

Alla esitellään edellä mainittujen julkaisujen rakennuskulttuurisesti tai - taiteellisesti arvokkaat kohteet Pispalassa. Perspektiivin saamiseksi alaviitteisiin on listattu myös suunnittelijoiden tunnetumpia Tampereella toteutuneita töitä.

Kaupungin luettelon vanhin Tahmelan alueen rakennus on vuonna 1893 Karl Snellmanin suunnittelema Varala - niminen huvila. Varalassa ovat sijainneet myös arkkitehti Georg Schreckin (Tampellan juhlatalo, Raatihuone) rakennuttama huvila (purettu1960- luvun lopussa) ja arkkitehti Wivi Lönnin (Tampereen suomalainen tyttökoulu, Kauppakoulu, Aleksanterin koulu, Talouskoulu, Pääpaloasema ) suunnitelmien mukaan 1911 rakennettu naisten voimisteluhallirakennus (purettu 1978). Vuonna 1926 Varalaan rakennettiin Bertel Strömmerin (Kaupungin voimalaitos, Koskivoimala, Hotelli Tammer, Tuulensuu, Tempon talo, linjaautoasema, Finlaysonin Tr54, Santalahden pahvitehdas ) suunnittelema Kisapirtti.

Hyhkyssä sijaitsevat kohteet ovat arkkitehti Lars Sonckin (Tuomiokirkko, Tirkkosen talo, Pyynikin rinteen asemakaava) mallipiirustusten mukaan 1903 rakennettu Hyhkyn koulu ja rakennusmestari Heikki Tiitolan (Elokuvateatteri Petit) suunnitelmien mukaan 1912 rakennettu opettajien asuinrakennus.

Ylä-Pispalan vanhin julkaisuun kelpuutettu rakennelma on 1908 rakennettu haulitorni. Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan 1951 rakennettu seurakuntatalo ja Jaakko Ilveskosken (Pyynikin kesäteatteri, Likolahden pientalot) suunnitelmien mukaan 1971 rakennettu kirkko ovat Pispalan harvoja suojelukohteita. Jälkimmäinen korvasi 1968 palaneen, Wivi Lönnin suunnitteleman, nykyistä kirkkoa lännempänä sijainneen puukirkon.

1930 valmistuneen uittotunnelin käyttöönotto johti Punaisen ja Harmaan tukkitien purkamiseen. Sen rakenne on vielä harjun sisuksissa olemassa. Tämän viereen rakennettiin nippu-uittoa varten 1968 suurempi tukkitunneli jonka rakentaminen johti edellä mainitun vanhan puukirkon perustusten liikkumisen ja sähköjärjestelmän oikosulun seurauksena kirkon palamiseen. Uutta uittotunnelia ei koskaan otettu käyttöön puutavarakuljetusten siirryttyä maanteille. Tunnelin maanpäälliset, kaavoitustoimen julkaisussa kuvatut rakenteet on purettu.

Porin radan varressa sijainnut, 1915-1916 rakennettu 30kV:n sähköjohto oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Vuonna 1985 johto oli tarkoitus osittain korjata ja säilyttää teknisenä muistomerkkinä. Sittemmin rakenne on purettu. Samalta ajalta ovat peräisin venäläisen sotilasjohdon 1915-1917 rakennuttamat linnoituslaitteet, jotka voi havaita maastossa Pispan koulun eteläpuolella. Myös Pispalanharju 32 osoitteessa sijaitsevan rakennuksen pihassa ja tien toisella puolella Pyykkimettässä on perimätiedon mukaan samoja rakenteita.

Yksityisasunnoiksi rakennettuja rakennuksia julkaisussa mainitaan kolme, tosin 1920 - luvulla rakennettu Lauri Viidan vanha kotitalo toimii nykyään museona. Vanhempaa Tahmelan rakentamista edustaa arkkitehti Harry Schreckin (PSuomen pankin talo, Kalevan tornit) 1955 suunnittelema silmälääkäri Junnolan talo. Kolmantena arvokohteena on vuoden 1978 asemakaavan laatijan Matti Lummaan vaimonsa Aunen kanssa suunnittelema pispalalaista rakennusperinnettä sisällyttävä rakennus vuodelta 1977. Jälkimmäinen on myös ainoa Safan listalla oleva yksittäinen, Pispalassa sijaitseva rakennus. Pispalan (asuinalueena) lisäksi TamSAFA:n listaus tunnustaa arkkitehtien Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen suunnitteleman Haapalinnankylän kerrostaloalueen Hyhkyssä.

Suojelu

Rakennusluettelot sopeutuvat huonosti määrittelemään Pispalan rakennetun ympäristön laatua. Niihin hukkuu liian helposti tavanomaisen ja muutetun rakennuskannan suojelun tärkeys." Peruspilattukin" rakennus on tulevaisuuden mahdollisuus oikein nähtynä ja sen arvo tulee nähdä ennen kaikkea osana kokonaismiljöötä.

Rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kiinteistöjä Pispalassa ei ole. Asemakaavalla on suojeltu Haulitorni, kaksi Varalan urheiluopiston alueella sijaitsevaa rakennusta sekä Hyhkyn koulu ja opettajien asunto. Vuoden 1996 "suojelumääräys" Rajaportin saunakorttelissa johti siihen, että kaupunginhallitus asetti korttelissa sijaitsevan Puukkoniemen kaupan myytäväksi" omatoimisen pientalorakentamisen tonttina." Arvorakennuksen osti loppuvuodesta 2002 arkkitehti, joka korjaa sitä perinteisin menetelmin ja materiaalein (http://mansetori.uta.fi/pispala/yhdistykset/ kierratys/kaihari.htm).