17.5.2004 järjestettiin kulttuuriympäristöohjelman järjestyksessä toinen keskustelutilaisuus Pispan koululla. Tilaisuuteen oli kutsuttu edustajat kaavoitusyksiköstä, museotoimesta, rakennusvalvonnasta ja museovirastosta.
Tutkija Helinä Koskinen museovirastosta johdatteli kulttuuriympäristöjen yleisiin arvoihin ja hoitotavoitteisiin, aluearkkitehti Taru Hurme kaavoitusyksiköstä kertoi Pispalan rakennusjärjestyksen laatimisesta ja museotoimen rakennustutkija Hannele Kuitunen Pispalan rakennusinventoinnin nykytilasta. Rakennusvalvonnasta ei saapunut edustajaa tilaisuuteen.
Alustusten jälkeen asukkaat keskustelivat kahden tunnin ajan omiksi kokemistaan arvoalueista ja Pispalan kulttuuriympäristön hoitotavoitteista. Näiden tuloksena kirjattiin seuraavat ajatukset;
- Pispala on puutaloalue, ei kerrostalolähiö. Todettiin kuitenkin, että puutaloalue-määrittely menettää pohjaansa sitä myötä, kun alueelle nousee lisää "feikkipuutaloja", eli puulla vuorattuja betonitaloja. Valtaosa uudisrakentamisesta on tällaista - voiko sitä pitää "rehellisenä" rakentamisena?
- Alueen "kylämäinen" ilme/ilmentymismuoto on Pispalalle merkittävää. Alueen rakentamisen monimuotoisuutta pidetään hyvänä asiana.
Vanhalle rakentamiselle on tyypillistä sekä hyvin pienen mittakaavan rakentaminen, että myös suuret vuokrakasarmit. Kylämäisyyden koetaan kuitenkin katoavan kun suuret uudisrakennukset eivät toista vanhojen, suurikokoisten rakennusten funktiota. Uudisrakentaminen on mittakaavaltaan tyypillisesti suurta yhden perheen rakentamista, mikä koetaan kyläntasa- arvoa rikkovana. Myös uusien talojen elinkaaren pituudesta esitettiin epäilyksiä - harjulla on uusia (alle kahdenkymmenen vuoden ikäisiä) rakennuksia, joissa jo nyt joudutaan tekemään mittavia korjauksia. Eräs vanhempi osanottaja totesi ympäristöön sopimattoman rakentamisen "raatelevan sielua".
- Usein uudisasukkaat tuntuvat jäävän ulkopuolisiksi "yhteisöllisyydestä".
Vastakkainasettelun köyhät vs. rikkaat ei kuitenkaan todettu toimivan, vaan sosiaalista kanssakäymistä on eri tuloluokkiin kuuluvien välillä. Todettiin myös, että ne jotka eivät yhteisön toimintaan ota osaa ovat mitä todennäköisimmin silti iloisia omassa "bunkkerissaan" asumiseen. Ovathan he päässeet asumaan merkilliseen Pispalaan, mutta mahtavatko sisäistää valitsemansa asumismuodon vaikutusta alueen luonteen muutokselle?
Pohdintaa jatkettiin miettimällä Pispalan ympäristöarvojen nykytilaa ja mahdollisuuksia niiden hoidon parantamiseen.
- Rakennusten jättämistä tyhjilleen pidettiin hyvänä keinona saada ne huonoon kuntoon ja myytäviksi tontteina.
- Suurena rakentamisen epäkohtana pidettiin uudisrakentamisen linnamaisuutta ja kadunvarsijulkisivujen täyttymistä autotallinovista ja autokatoksista. Tällä metodilla pienet tontit täyttyvät pelkästä rakennusmassasta.
Todettiin, että rakentamisessa pitäisi istuttaa talo maisemaan, eikä maisema taloon, kuten Pispalassa tuntuu nykyään usein tapahtuvan.
- Rakennusjärjestystä pidettiin suurena mahdollisuutena vaikuttaa vanhan rakennuskannan säilymiseen ja tulevaan uudisrakentamiseen.
Taru Hurme kertoi alustuksessaan hänellä olevan mielessä arkkitehti jolle voitaisiin antaa tehtäväksi rakennusjärjestyksen laatiminen. Kuka tämä arkkitehti mahtaa olla ja minkälaista ajattelumaailmaa hän edustaa? Olisi koottava asukkaiden työryhmä miettimään rakennusjärjestyksen sisältöä ja ottamaan osaa osallisryhmän toimintaan. Mihin asioihin rakennusjärjestyksellä voidaan vaikuttaa? Voidaanko rakennusmääräyskokoelman määräyksiä muokata?
- Rakennusjärjestyksen laatiminen tulee olla avointa ja siinä tulee kuunnella kaikkia osapuolia. Osallisille tulisi selvittää kaavoituksen nykytilanne - miksi Pispalaan saa rakentaa esimerkiksi tiilitaloja? Pidettiin tärkeänä asukkaiden tarkempaa tutustumista rakennusinventointiin. Päätettiin järjestää 31.5. kävelykierros, jolla tutustutaan inventoinnissa määriteltyihin arvoalueisiin.
- Konkreettisena mahdollisuutena pidettiin määräystä, joka kieltäisi rakennusoikeuteen kuulumattoman kellarikerroksen rakentamisen, mikä poikkeuksetta nostaa uudisrakennukset vanhaa ympäristöään korkeammalle jalustalle.
Mietittiin onko kellarikerroksen rakentamiseen liittyvä rakennusoikeuden ylitys todellakin laillista? Jos on, niin voisiko kellareissa sijaitsevat varastotilat, saunat, autotallit, jne. rakentaa erillisiksi rakennuksiksi, mikä edistäisi myös Pispalalle ominaista monimuotoisuutta, massoittelun sopusuhtaisuutta ja rakennusmassojen pilkkomista pienempiin yksiköihin.
17.5. pidetyn asukasillan konkreettinen tulos oli päätös järjestää kävelykierros, jolla tutustuttaisiin Pispalan rakennusinventoinnin löydöksiin. Kävelyllä oltiin 31.5. illalla, ja tavoitteeksi otettiin käydä läpi alueen kahdeksan läntisintä arvoaluetta. Virtasen valtakunta jätettiin kävelyn ulkopuolelle osallistujien aikataulujen vuoksi.
Paikan päällä tutustuttiin arvoalueiden luokitteluun ja eri alueiden luokitteluperusteisiin ja kuvauksiin. Tutustuminen osoittautui kotiseututuntemuksen lisääntymisen ohella erinomaiseksi keinoksi havainnoida museotoimen inventoinnin lähestymistapaa Pispalan arvoihin. Keskustelua käytiin välillä pitkäänkin yksittäisten rakennusten arvoista, hyvistä ja huonoista esimerkeistä sekä arvoalueiden aluerajauksista ja niiden luonteesta. Kierrokselle on tulossa jatkoa kesän loppupuolella. Kierroksen perusteella voidaan todeta seuraavaa;
- Pättäränkadulla todettiin olevan hyvin rauhallista lukuunottamatta Tahmelan viertotiellä loputtomassa jonossa seisovaa liikennettä. Alueella korjataan ja on korjattu taloja, jotka sijaitsevat suurelta vaikuttavilla tonteilla. Päätettiin tutkia, mikä on alueen rakennustehokkuus ja mikä on aiheuttanut sen, ettei rakennuksia ole purettu? .
- Todettiin, että alueen pohjoislaidassa on rivitalo, joka ei sovi arvoalueen aluerajaukseen, kun taas puolestaan Pulkkasaarenkatu sen eteläpäädyn uudisrakennuksia lukuun ottamatta sopisi rakentamisen väljän luonteen ja hyvin säilyneiden vanhojen rakennusten ansiosta hyvin arvoalueeseen. Näin aluerajausta muuttamalla alueelle jäisi myös alue jolla Punainen tukkitie on aikanaan sijainnut
- Frans Simolan pihapiirin aluerajaukseen voisi kuulua alueen eteläpuolella sijaitseva sininen Lindemanin talo.
- Rimminkadun aluetta pidettiin melko rikkonaisena - paljon hyvin eri tyylisiä ja ylikorjattuja tai huoltamattomia rakennuksia. Alueen länsipään uuden rivitalon ja ylikorjatun vanhan rakennuksen sisältymistä alueeseen ihmeteltiin. Käytiin tutustumassa Harmaan tukkitien puiston varrella, tyhjillään olevan rakennuksen pihapiiriin ja todettiin rakennus varsinaiseksi helmeksi.
- Markkinakadun arvoalueella tutkittiin vanhan markkinapaikan laidalta purettujen talojen tilalle rakennettua, jalustalle nostettua elementtiparitaloa. Uudisrakennus ei edusta huonointa tyyliä, muttei myöskään keskustele ympäristön arvorakennusten kanssa. Alueen pohjoisnurkan" teollisuusalueen" määrittely arvoalueen osaksi herätti hämmästystä
- Erämiehenkatu vaikutti myös melko rikkonaiselta alueelta - uusia, ylikorjattuja ja alkuperäisiä helmiä rinnakkain.
- Haulitornin ympäristö aiheutti huokauksia; onpa hienosti säilyneitä rakennuksia. Kierroksen positiivisin kokemus. Yksi rakennuksista on myynnissä ja sen yksityinen maanvuokrasopimus on päättymässä lähivuosina. Mietittiin, onko rakennuksen kohtalo sama kuin Uittoyhdistyksen talolla?
- Mäkikadun varrelta ei löydetty kuin yksi alkuperäisenä säilynyt rakennus. Korjauksen kirjo on hyvin nähtävillä; julkisivujen hiekkapuhallusta, ikkunoiden ja vuorilaudoituksen vaihtoa, mutta myös ikkunoiden korjausta. Katurakenteeltaan ja mittakaavaltaan varsin viehättävä ympäristö. Tästä voisi ottaa oppia - kapea katua jota rajaavat hienosti melko kookkaat rakennukset. Alueen länsipäässä rakenteilla oleva postimiehen tontti vaikuttaa tulevan melko täyteen. Vanhan rakennuksen säilyttäminen on positiivista ja tuleva katutila saattaa rajautua miellyttävästi. Alueen lounaiskulmassa olevan tyhjän tontin sisältymistä aluerajaukseen ja kaakkoiskulman (Ajurinkatu 6) vanhan, hyvin säilyneen rakennuksen puuttumista aluerajauksesta epäiltiin virheeksi.
- Vuorenmaan valtakuntatiiviydessään on ainutlaatuinen alue, joskin rakennukset on korjattu melko raskaalla kädellä.
- Valtakunnan pohjoispuolella on rakennuksia, jotka voisivat myös sisältyä siihen. Päivölänkadun ja Portaanpään risteyksessä on mittakaavaltaan piristävää sivistyneisyyttä osoittava uudisrakennus. Pieni punainen mökki on kuitenkin jäänyt hiukan nykyrakentamisen vangiksi; ikkunat on vedetty syvennykseen ulkoseinän tasosta ja katteena on käytetty profiilipeltiä.
- Mietittiin millaiseksi arvoaluekokonaisuus muodostuu Kannaksenkatu 12 uudisrakentamisen jälkeen?
Kulttuuriympäristöohjelman laatimisen aloituksesta lähetettiin tiedote kaikille kaupunginvaltuutetuille vuoden 2004 alussa. Heiltä toivottiin työn kommentointia ja tämä toive toistettiin 9.6.2004, jolloin ohjelman väliraportti laitettiin nähtäville, eli lähetettiin valtuutetuille ja keskeisille viranhaltijoille.
1.9. mennessä saatiin kaksi kommenttia päättäjiltä. Toinen niistä paneutui yksityiskohtaisesti ohjelman vaikuttavuuden varmistamiseen, toinen oli yleisempi" hyvää työtä" kannustus.
Kolmen viranhaltijan kommenteissa suhtauduttiin myönteisesti hankkeeseen, annettiin vinkkejä sen kehittämiseksi ja huomautettiin sen puutteista, kuten siitä, ettei kyselyvastauksien antajien lukumäärää ollut kirjattu raporttiin. Kommenteista oli apua työn jatkamiselle, joskin keskustelevuus jäi vähäiseksi.