Ikkunat, aukotus ja sovitus

Pispalan maisemaan sopivat muodoltaan varsin erilaiset ikkunat. Ympäristön monimuotoisuus ilmenee hauskasti erikokoisten ja –jaollisten ikkunoiden vaihteluna epäsymmetrisesti julkisivuilla. Perinteisesti ikkunat olivat vakiokokoisia, pieniin ruutuihin jaettuja ja ne sijoittuivat symmetrisesti julkisivulle.

Alueen vanhoista ja uusista rakennuksista löytyy hienoja maisemaikkunoita, joita korostetaan sijoittamalla ne julkisivun kulmaan ja tuomalla ne vähäeleisesti ulos julkisivupinnasta. Ikkunajakoa ja -sijoittelua tärkeämpää on huolehtia ikkuna-aukon sopivasta suhteesta julkisivun pinnalla. Suuret, monen kerroksen korkuiset lasipinnat tulevat maisemassa esiin outoina reikinä.

Perinteinen ikkunapuitemateriaali on peittomaalattu puu, jota suositellaan käytettäväksi myös uudisrakennuksissa.

Ikkunasovitus seinärakenteessa

Perinteisesti puurakennuksessa ikkunakarmi on ulkoseinän levyinen, jolloin ikkunan ulkopinta tulee julkisivulaudoituksen tasoon. Kun ikkuna ei jää kuoppaan, olivat vesipellit tarpeettomat. Ikkunan ja karmin rako peitettiin suoralla listalla.

Peruskorjauksissa ulkoseinän lämmöneristävyyttä on usein parannettu ulkopuolisella lisälämmöneristyksellä, jolloin ikkunat jäävät kuoppaan ja julkisivu näyttää turvonneelta. (Katso viereinen kuva)

Uudisrakennuksissa nykyisten lämmöneristysvaatimusten mukainen ulkoseinä kasvaa niin paksuksi, että ikkunan sovittaminen julkisivutasoon on vaikeaa, tosin suositeltavaa. Peruskorjauskohteissa on aina tutkittava mahdollisuus tiivistää ja lämmöneristää rakenne sisäpuolelta, jolloin on mahdollisuus säilyttää puujulkisivut listoituksineen ja perinteinen ikkunasovitustapa.