Katto, kattoikkunat, räystäslinjat ja räystäät
Pispalassa katot liittyvine osineen muodostavat tärkeän maisemajulkisivun. Tästä syystä kattojen muotoon ja lappeiden kokoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Perinteiset Pispalassa käytetyt vinot kattomuodot ovat harja- eli satulakatto, auma-, mansardi- ja pulpettikatto. Yksilappeista pulpettikattoa on käytetty loivana etenkin piharakennuksissa ja kuisteissa. Sopiva suhteikas kattokulma on riippuvainen runkosyvyydestä. Mitä kapeampi runkosyvyys ja korkeampi julkisivu, sitä jyrkempää kattokulmaa suositellaan. Syvärunkoisissa taloissa suositellaan loivaa kattokulmaa. Lappeen jyrkkyys vaihtelee 1:2,5 ja 1:1 välillä, lyhyt yksilappeinen katto voi olla hyvin loiva.
Julkisivumaisemassa ylärinteeltä katsottuna kattolape näkyy yhtenäisenä pintana. Kaupunkirakenteen pienirakeisuuden säilyttämiseksi lappeen yhtäjaksoinen pituus ei saa kasvaa liian pitkäksi. Ulokkeen tai kuistin kohdalla katon lappeen tulee katketa ja laskeutua alemmalle tasolle. Katon tulee siis olla harjalinjan suhteen symmetrinen. Näin vältetään maisemassa eri suuntiin haaroittuvat liian suuret yhtenäiset kattopinnat.
Räystäs
Selkeä, ehjänä hahmottuva rakennusmassa edellyttää ehjää räystäslinjaa. Jos räystäs katkaistaan rakennuksen nurkassa vaikkapa torniaiheella tai konstikkaalla ikkunaratkaisulla, rakennuksen hahmo on oudon konstaileva.
Selkeä, ehjänä hahmottuva rakennusmassa edellyttää ehjää räystäslinjaa. Jos räystäs katkaistaan rakennuksen nurkassa vaikkapa torniaiheella tai konstikkaalla ikkunaratkaisulla, rakennuksen hahmo on oudon konstaileva.
Kattoikkunat
Suuret kattoikkunat kuuluvat luontevasti jyrkkälappeisiin mansardikattoihin. Loiviin kattoihin pystysuuntainen suuri kattoikkuna ei sovi. Piene lunetti-ikkuna on perinteinen ullakkoikkunatyyppi.
Kohteissa, joissa ullakkotilat on otettu asuinkäyttöön ja samalla rakennusta on korotettu, luonteva maisemaikkuna on toteutettu räystäälle nostamalla julkisivupinta ikkunan kohdalla suoraan ylös. (esimerkkikohteita viereisissä valokuvissa)
Kattovärit ja -materiaalit
Kattojen väri on Pispalassakin perustunut katemateriaalien ominaisiin sävyihin. Kaavan edellyttämä musta väri toteutuessaan köyhdyttää kattopintojen muodostaman Pispalassa tärkeän rakennetun maiseman julkisivun. Tästä syystä katteiden väreiksi suositellaan katemateriaalin luontaisia, perinteisiä värejä.
Peltikatteen värin on muodostanut sen ruosteensuojauspinnoite. Ensimmäisessä vaiheessa suojaukseen käytettiin tervaa ja bitumituotteita, joiden väri oli musta. Galvanoitu ja sinkitty pelti jätettiin usein maalaamattomaksi. Kattomaalien kehittyessä 1920-luvulla myös peltikattojen värivaihtoehdot lisääntyivät. Mustan ja sinkityn rinnalle tulivat harmaa, punainen ja vihreä.
Pispalassa kautta aikojen yleisesti käytetyn huopakatteen värin muodosti alun perin paperihuovan tervatulle pinnalle syttymisherkkyyden vähentämiseksi siroteltu seulottu hiekkaja tiilijauhe. Väri muodostui tervan ja etenkin punaisen tiilen tai hiekan ominaisuuksista. Teollisen valmistuksen myötä värivalikoima kasvoi ja mukaan tulivat vihreä ja harmaa väri.
Pispalassa harvinaisen tiili- ja sementtitiilikatteen perinteinen väri on tiilenpunainen.